Ristiäiset – lapsen ensimmäinen oma juhla

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa pieni lapsi tai aikuinen kasteoppilas liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi. Kastetoimitukseen kuuluu aina rukous, Raamatun sana ja varsinainen kastaminen vedellä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Kummius on kirkon ja vanhempien antama luottamustehtävä. Kirkossa kummi on kastettavan lapsen tai aikuisen ystävä, jonka tehtävänä on tukea oman kummilapsensa kasvua kristittynä. Siksi vähintään yhden kummeista täytyy kuulua johonkin luterilaiseen kirkkoon tai muuhun erikseen sovittuun kristilliseen kirkkoon. Lisäksi tämän yhden kummin tulee olla konfirmoitu. Kummien enimmäismäärää ei ole rajattu, ja yhden luterilaisen ja konfirmoidun kummin lisäksi kastettavalla voi olla virallisia kummeja, jotka kuuluvat mihin tahansa kristilliseen kirkkoon, joka hyväksyy lasten kastamisen.

Ristiäisten järjestäminen ulkomailla ei ole lopulta sen vaikeampaa kuin Suomessakaan. On kuitenkin muutamia seikkoja, jotka on hyvä muistaa, kun ryhtyy valmistelemaan kastetta Virossa:

• Jos lapsi syntyi Virossa, tai vanhempien kotipaikka on Virossa, sinun tulee rekisteröidä lapsi kuukauden kuluessa syntymästä. Rekisteröimisen yhteydessä lapselle annetaan nimi, jota käytetään myös kastetoimituksessa.
• Ilmoita lapsen syntymästä tarvittaessa myös Suomen väestötietoviranomaisille, jotta lapsi saa suomalaisen henkilötunnuksen.
• Jos lapsen huoltajina kuulutte eri kirkkokuntiin, sopikaa yhdessä, minkä kirkon jäseneksi lapsi kastetaan. Kastamisesta ei varmasti ole mitään haittaa lapselle, mutta kastetta ei toimiteta vastoin toisen huoltajan tahtoa.
• Jos olitte Suomessa asuessanne evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, ettekä Viroon muuttaessanne ole erikseen eronneet kirkosta, olette siirtyneet Suomessa poissaoleviksi seurakunnan jäseniksi. Tämän asian voit helposti varmistaa soittamalla esimerkiksi viimeisimmän kotiseurakuntasi kirkkoherranvirastoon. Myös Virossa syntynyt lapsi kastetaan virallisesti vanhempiensa suomalaisen kotiseurakunnan jäseneksi, vaikka hänet samalla liitettäisiin Tallinnan suomalaiseen seurakuntaan. Poissaolevalla jäsenellä ei ole mitään virallisia velvoitteita Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suuntaan.
• Kastettavalla täytyy olla kaksi kummia, jotka täyttävät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asettamat ehdot. Virossa esimerkiksi Viron evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen voi toimia kummina suomalaiselle kummilapselle. Jos sopivia kummeja ei meinaa löytyä lähipiiristä, kannattaa ottaa yhteyttä Tallinnan suomalaisen seurakunnan kirkkoherraan. Kummiksi on mahdollista pyytää ketä tahansa vapaaehtoista suomalaisen seurakunnan jäsentä. Viimeisenä vaihtoehtona kirkkoherra voi myöntää luvan poiketa kahden kummin vaatimuksesta.

Jos on syytä epäillä, että ihminen on hengenvaarassa, voidaan joutua toimittamaan hätäkaste. Hätäkasteen voi tiukan paikan tullen toimittaa kuka tahansa, ja Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen toimitettuna se on täysin pätevä ja ainutkertainen pyhä toimitus. Ketään ei kasteta uudestaan, mutta hätäkaste vahvistetaan erityisellä hätäkasteen vahvistamisen toimituksella. Toimituksena hätäkasteen vahvistaminen muistuttaa ulkoisesti hyvin paljon tavallisia ristiäisiä. Hätäkasteen vahvistamisen yhteydessä nimetään kastetulle myös kummit.

Jos sinut on kastettu jäseneksi Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja olet käynyt rippikoulun, mutta eronnut myöhemmin kirkosta, voidaan sinulle halutessasi toimittaa erityinen kirkon yhteyteen ottaminen. Tämä toimitus vastaa aikuisen konfirmaatiota, eikä ole millään muotoa pakollinen niille kirkkoon liittyjille, jotka on jo aikaisemmin konfirmoitu. Kirkon yhteyteen ottaminen on kuitenkin juhlallinen tilaisuus, joka voidaan järjestää kirkkoon palaavan toiveista riippuen kirkossa, kotona tai muussa merkityksellisessä paikassa.